🎮 Runoilijan visuaalinen romaani
Ystäväni purkka pitää aika paljon Hong Sang-soon elokuvista. Viime vuoden aikana hänen sekoamisensa sai minutkin tutustumaan ohjaajaan elokuviin, ja vaikka en menettänyt järkeäni aivan samalla tavalla, ihastuin minäkin niiden tunnelmaan.
Purkka on myös tehnyt jonkin verran visual novel -pelejä (nostan esiin esim. Oi kuntani mun, joka kertoo siitä kun Helsinki valloitti Sipoolta maata vuonna 2006).
Figure 1: the poet's visual novel
No, joskus viime vuoden loppupuolella hän sitten laittoi viestiä, että haluaisinko yhteiskirjoittaa VN:ää joka olisi jollain tapaa Hong Sang-soon hengestä inspiroitunut. Ja sanoin tietysti joo.
Tiimiin tuli mukaan kolmanneksi kirjoittajaksi ja kuvittajaksi vielä yksi yhteinen ystävämme, ja purkka rekrysi muista kontakteistaan meille vielä säveltäjän ja englanninnokselle editoijan. Projekti toteutettiin käytännössä kokonaan marraskuun aikana, koska se tehtiin osana NovemBuck game jamia. Sieltä saimme myös spritet päähahmoille.
Vaikka purkalla oli valmiina joitain korkean tason ideoita (kuten hahmojen kohtaaminen samaan tapaan kuin The Novelist’s Filmissä, ja Hill of Freedomia mukaileva rakenne), suurin osa tekstistä tuotettiin ilman mittavaa työstämistä. Aloitimme pohtimalla hahmojen taustoja ja heidän välisiä dynamiikkoja, ja sitten melko pian aloimme kirjoittamaan. Ajatus oli ikään kuin mukailla Hongin työtapaa: Näyttelijät saavat eteensä kuvauspäivänä kirjoitetun käsikirjoituksen, ja sitten katsotaan mitä näyttelijöiden välillä syntyy. Meillä ei edes ollut käsikirjoitusta vaan olimme tuottamassa sitä, kohtauksen alussa meillä oli lähinnä jonkinlainen yleiskäsitys tilanteesta, ja sitten käytännössä improsimme menemään jaetussa dokumentissa. Kukin kolmesta kirjoittajasta ikään kuin näytteli yhtä hahmoista, ja kirjoitti dialoginsa reaktiona ilman pitkälle vietyä harkintaa.
Tämä on ehkä ensinnäkin hyvin hauska tapa tuottaa tekstiä, ja tässä tapauksessa mielestäni melko onnistunut: se toi tekstiin jonkinlaista spontaaniutta ja aitoutta, joka helposti katoaa jos tekstiä tuottaa hyvin tarkoitushakuisesti ja pitkälle editoituna. Ennen kaikkea se vaikutti onnistuneen ensisijaisessa tarkoituksessaan, ja tuotti hyvin Hong-henkistä dialogia. Mitä se sitten tarkalleen on? Ehkä peli itsessään vastaa siihen kysymykseen…
Kaiken kaikkiaan meillä taisi olla kolme tai neljä kirjoitussessiota marraskuun alkupuolella. Osassa olimme kaikki, osassa kohtauksia tarvittiin vain kaksi. Osin pelin rakenne syntyi aikataulutusongelmista: jos emme kaikki päässeet paikalle samaan aikaan, kirjoitimme kohtauksen jossa esiintyy vain kaksi hahmoista.
Aivan viimeisenä kirjoitin ainoan kohdan jota työstin itse: lyhyen runomuotoisen tekstin, pelin nimikkorunoilijalta. Tämä oli myös ainut asia jonka käänsin itse: Suora käännös tuntui mahdottomalta, joten kirjoitin suomenkielisen ja englanninkielisen tekstin käytännössä rinnakkain, ammentaen samasta ajatuksesta, mutta sanoittaen sen kahdella eri kielellä. Tämäkin oli yllättävän hauska vaihe, ja vaikka pidempi editointi olisi varmasti siloittanut tekstiä, en ole aivan tyytymätön lopputulokseen. Erityisesti hauskaa oli, että suomenkielinen on osittain kalevalamittainen, ja mitan tyylipiirteiden jäljittely englanniksi, joka siihen taipuu kehnosti, oli kiinnostava haaste!
Olin itse marraskuun viimeisen viikon poissa kuvioista, joten muu tiimi hoiti pelin julkaisukuntoon. Purkka teki raakakäännöksen muusta tekstistä, jonka editoija siisti kuntoon. Täytyy sanoa, että vaikka kirjoitimme tämän suomeksi, voi olla että englanninkielinen käännös on jossain mielessä autenttisempi Hong Sang-soo -elämys… Hiukan kummallisesti ei-natiivia englantia puhuvat hahmothan ovat kuitenkin keskeinen osa Hong-kokemusta. Saimme myöhemmin kokea käännöksen myös ääninäyteltynä, kun peliä pelattiin striimeissä turri VN -discordeissa.
Peli saatiin ajallaan julkaistua, ja kommentteja alkoi saapua! Monin osin palaute oli sellaista kun osasimme odottaakin. Esikuvalleen tyypillisesti peli ei ole aivan suoraviivainen, ja sisältää omituisen rakenteen, kummallista vibaa, ja metajuttuja. Moni sanoi, että tuntui ettei aivan tajunnut kaikkea. Tämä on ehdottomasti oikea reaktio, minullakaan ei ole mitään hajua mitä tämä kaikki tarkoittaa! Sama olo minulle myös jää melkein aina Hongin elokuvien jälkeen, joten tavoitteet selvästi onnistuivat.
Peli on lyhyt, luettavissa alle tunnissa, ja sai juuri jaminjälkeisen buginkorjauspäivityksen. Eli jos kiinnostaa, niin peli löytyy täältä:
Keskustelu